Pintamateriaalit ja loppuvuoden kuulumiset

Melkein koko joulukuu on mennyt sairastellessa. Jalan murtuma alkaa olla voitettu, mutta sitten on iskeneet kaikennäköiset flunssat. Viikonloppuisin olemme yrittäneet käsitellä hirsiseiniä ja niiden osalta ollaan ihan hyvin aikataulussa. Lähinnä, että oltaisiin maalarien, katontekijöiden ja laatoittajien jaloista poissa, kun he aloittavat omat urakkansa.

Hyvää vuoden vaihdetta kaikille toivottaen!

Pintamateriaalien päälinjat menevät siten, että hirsiseinästä osa sävytetään vaaleaksi, osa harmaaksi (kodinhoitohuone), mutta yllättävän paljon on jäämässä puun omalle sävylle. Kaikki kuivien tilojen katot ovat valkoista paneelia. Alakerrassa kiintokalusteet, portaat ja takka noudattelevat mustavalkoista linjaa. Alakerran maustevärinä on punainen, sitä tulee muutamiin kohtiin. Yläkerta sen sijaan sävyttyy sinisellä. Tekstiilimatto hallitsevana sinisenä, tapetit ja tekstiilit astetta hillitympänä.

Yläkerran lattia

Miksi tekstiililaatta? Oli tämä varmasti ollut hiukan mielessä jo aiemmin, mutta sysäyksen asiaan antoi sisustussuunnittelija Iisa Laatio, jonka taloa kävimme Honkarakenteen keväisessä esittelyssä katsomassa. Iisa esitteli makuuhuoneisiin valittuja tekstiililaattoja ja siitä ajatus lähti itämään. Syksymmällä kävimme Laattapisteen Lahden myymälässä, jossa saimme lisävahvistusta valinnallemme. Yläkertaan todellakin valikoitui klassisen sinisen sävyinen tekstiililaatta.

Alakerran lattia

Alakerran parketin osalta päädyimme Timberwiseen. Miksi näin? Suomalainen valmistaja ja ainoa, joka on saanut Allergia- ja Astmaliiton tunnuksen tuotteilleen. Mallipaloja kannettiin kotiin useita kappaleita, loppusuoralle pääsivät Ruka, Suomu ja Pallas. Näistä arvoisa talkooraati äänesti voittajaksi harmaanruskean Pallaksen. Ja kun se oli mieleinen itsellekin, niin se päätyi voittajaksi.

Laatat

Kaikki laattalattiat ja pääosin myös laatoitetut seinät ovat vaalean ja harmaan eri sävyjä. Ei tehosteseiniä tai muita krumeluureja😊

Poikkeuksena kodinhoitohuoneen välitila, joka tulee Pukkilan punaisesta Lumo-laatasta. Toistaen samaa punaista, jota muutoinkin muutamissa kohdissa nostetaan esille.

Muut seinät

Levytettyjen seinienkin osalta maalien sävyt ja tapetit on jo valittu ja toimitettu Tobucon Tompalle hankittavaksi. Pikku hiljaa niitä alkaa sitten ilmestymään näkyville. Katsotaan sitten, menikö jokin kohta pahasti pieleen. Tuskin kovin pahasti kuitenkaan.

Laattojen värimaailmaa

Tekstiililaatta

Kodinhoitohuoneen välitilan laatta

Portaat

Portaiden mittauskäynti oli muutama viikko sitten. Pasi Alanen Tähtiporras Oy:ltä hurautti mittauskäynnille Hennaan. Mallin valinta oli helppoa, se on Lyyra. Tummat pinnakaiteet ja vaaleat askelmat. Eniten on mietityttänyt olohuoneen aukon kaideratkaisu. Pelkkää pinnaa vai kokonaan umpikaidetta vai joku näiden yhdistelmä? Ensimmäinen versio oli pelkkää pinnaa, seuraava puolestaan umpinaisen osan ja reunoista pinnaa -yhdistelmä. Loppujen lopuksi päädyimme pelkkään tummaan pinnakaiteeseen.

Reisilankku on tumma ja askelmat vaaleaksi sävytettyä koivua.

Suurin tehty muutos mittauskäynnin yhteydessä oli se, että portaat saadaankin ilmeisesti toteutettua siten, että seinän puolelle ei tarvitse kaidetta, pelkästään käsijohde. Tämä tapahtuu rakennusmääräykset huomioon ottaen. Näin ollen pinnakaiteen määrä ei kokonaisuutena nouse liian suureksi😊

Tähtiporras toteuttaa myös makuuhuoneen ranskalaisen parvekkeen kaiteen, joten se asia hoituu helposti samalla.

Portaiden toimitus on tällä hetkellä viikolle 7, siinä tavoitetta koko loppuaikataululle!

Oheisesta kuvasta poiketen meidän portaissa pinnat rajoittuvat reisilankun ja käsijohteen väliin.

Tähtiporras Oy:n kuva

Talkoot

Lokakuun puolen välin jälkeen pidimme viikonlopputalkoot, joissa oli tavoitteena maalata 50-70 kpl autokatoksen paneeleja. Pohjakäsittelyä oli tehty edellisenä viikonloppuna, jolloin päivälämpötila nousi vielä noin 18 asteeseen. Talkoot onnistuivat yli odotusten, saimme maalattua kaikki maalattavissa olevat yli 100 paneelia ja pohjakäsiteltyä loput 26 kappaletta. Paneelit ovat hirren levyisiä ja niiden pituus on reilusta kolmesta metristä yli 4 metriin.

Makkaraa grillattiin ja myös kahvista nautittiin. Sääkin oli aivan erinomainen. Ensimmäisenä päivänä tein teknisen tilan oviaukosta lennokkaan ulostulon, jonka jälkeen varsinainen työn tekeminen oli aika vaisua. Seuraavana tiistaina todettiin murtuma. Onneksi yksi vain, niin jalkaa ei tarvinnut kipsata, mutta paranemisaika on 4-6 viikkoa. Edellisen kerran mätkähdin toukokuussa kuopan reunalta alas (kainalossa taisi olla 50 metrinen suojaputki, johon sähköpiuha ei meinannut millään mennä). Silloin veljeni totesi ajatelleensa, että pääsen seuraavan kerran paikalle vasta tupaantuliaisiin eli että sairaalaan lähdetään. Tällä jälkimmäisellä kerralla hän ei ollut onneksi paikalla, mutta sen sijaan oli kymmenkunta muuta todistajaa.

Talkookuvatkin jäivät sitten ottamatta, mutta tunnelma oli mukava ja tulosta syntyi. Kiitos kaikille!

Nämä kuvat on otettu 4.11.2018, ensimmäisessä yleiskuva ja toisessa ikkunasta näkyvä ”lampi”, joka todellisuudessa on hulevesiallas😊

Marraskuu 2018

Hulevesiallas

Piharakennuksen rakentuminen

Kokonaisuus lokakuun 2018 puolessa välissä

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Autokatoksen tarvikkeet saapuivat viikolla 36 ja pystytys pääsi alkamaan siitä noin parin viikon sisällä. Tarvikkeet tosiaan tilattiin Honkarakenteelta. Ulkopinta on hirsipaneelia eli näyttää suurin piirtein samalta kuin talon hirsipinta.

Pystytyksen urakka on tilattu Tobucon Tomi Tossavaiselta. Tobuco tosiaan aloitteli autokatoksen osalta syyskuun loppupuolella ja alkuhankaluuksien jälkeen pisteli rakennuksen nopeasti vesikatto- ja tuulensuojavaiheeseen. Alkuhankaluuksiin kuului pieniä materiaalipuutteita ja suunnitelmien tulkintahaasteita ja myös pieniä muutoksia suunniteltuun etenemisjärjestykseen.

Tomi tulee tekemään myös talon osalta pakettiin kuulumattomat työt. Jotakin toki tehdään itsekin, mutta kaikki ammattiosaamista vaativat työt hoitaa Tobuco.

Aiemmin kirjoittelin autokatoksen palo-osastoinnista ja se on muuttunut vielä kertaalleen. Kevään aikana on rakennusvalvonnan soveltamisohjeita päivitetty ja sen vuoksi ei olisi ehkä tarvittu palo-osastointia lainkaan. Rakennusvalvonta ei kuitenkaan aivan varmaa päätöstä asiasta ennakkoon antanut, joten rakennesuunnittelu päätyi ratkaisuun, jossa varasto palo-osastoidaan. Aiemmassa versiossa autokatos palo-osastoitiin muusta rakennuksesta.

Ainoa, minkä palo-osastointi ei ole matkan varrella muuttunut, on jätekatos eli se pitää olla palo-osastoituna muusta rakennuksesta. Perustussuunnittelu suunnitteli kuitenkin jätekatokselle pilariperustuksen, joten se olisi ollut alhaalta avoin tila. Tämä joudutaan autokatoksen rakentamisen yhteydessä korjaamaan ”umpiperustukseksi”.

Maalaus oli tarkoitus jäädä pääosin kevääseen ja oli todennäköistä että ei edes pohjakäsittelyä päästä tekemään syksyn puolella. Kosteusprosentit alkavat olla yötäpäivää sitä luokkaa, että pintaan sivellyt aineet eivät ehdi kuivua ennen seuraavia sateita. Päätavoite oli, että saadaan katto päälle tuohonkin rakennukseen. Paitsi että nyt tuli sitten lokakuinen lämpöaalto ja paneelit on pääosin pohjakäsitelty viime viikonloppuna ja ensi viikonloppuna ainakin osa niistä maalataan. Tobuco voi niitä sitten naulailla seinään pitkin loppusyksyä ja talvea.

Autokatoksenkin nousun seuraaminen on ollut opettavaista ja mukavaa. 

Pohjapiirustus

Arkkitehdin näkemys pihan suunnasta katsottuna

Takka ja piippu

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Takan osalta valintamme kohdistui Tulikiven Mustioon. Siinä on haudutusuuni, joten aivan kaikkeen ruoanvalmistukseen ei tarvita sähkövirtaa. Haudutusuuni tarkoittaa suurin piirtein sitä, että lämpötila ei missään olosuhteissa nouse 250 asteeseen, joten esim. karjalanpiirakoita siinä ei voi paistaa, mutta esim. puuron tai uunijuuresten hauduttamiseen se soveltuu vallan mainiosti.

Väriltään takka on grafiitinharmaa ja pintamateriaalina on iso laatta.

Takan osat lähtivät Tulikiven tehtaalta liikkeelle torstaina 20.9.2018 ja maanantaina 24.9.2018 ne saapuivat Hennaan. Mukana oli kaavio, jonka mukaiseen järjestykseen kannoimme ne sisälle. Näin siis teoriassa. Käytännössä kaavio oli yleismalli kaikkiin takkamalleihin ja emme parhaimmalla tahdollakaan onnistuneet tulkitsemaan paperista, mikä kuuluu minnekin. Kannoimme siis kivet sisään parhaaksi katsomaamme järjestykseen. Periaatteessa olimme ostaneet valmiiksi kootun takan, mutta sisäänvienti olisi vaatinut hiukan isomman aukon kuin mitä oviaukkomme on, joten siksi takka saapui osina ja muurari/takkamestari tulee perästäpäin.

Takkamestari saapui loppuviikosta pariksi päiväksi. Kivien järjestyksestä ei tullut mitään sanomista ja muutoinkin hän uppoutui työhönsä saman tien.

Piippu kuten takkakin tilattiin Valmistulelta (Honkarakenteen kumppani). Takan korvausilmaan mietittiin paljon niin Honkarakenteen edustajien kuin rakennustarkastajan sekä lvi-suunnittelijankin kanssa. Ensimmäinen versio nimittäin oli, että pelkkä ikkunan päällä oleva korvausilmaventtiili. Seuraava versio oli, että korvausilma tuodaan putkella takan alle suoraan ulkoa. Sitä seuraava vaihtoehto oli OnpiippuAir eli piipun vieressä on kanava, josta takka ottaa korvausilman. Ensimmäinenkin versio jäi paikalleen eli nyt on sekä venttiili viereisessä ikkunassa että piipun kautta tuleva korvausilma. Säännöksen ovat piakkoin muuttumassa ja mahdollisesti tuo takan alle suoraan ulkoa tuleva vaihtoehdo poistuu kokonaan. Esim. rakennusvalvonta ei pitänyt sitä enää lainkaan suositeltavana vaihtoehtona.

Piipun asennus jännitti meitä monta viikkoa. Mistä nosturi pääsee riittävän lähelle? Ovatko pihalla olevat tarvikkeet tiellä? Kestääkö pelto? Mistä tikkaat? Pitääkö kattoturvatuotteet olla paikallaan? Ja sitten ne kaverit (eli asentajat) eivät kysyneet meiltä mitään, eivät edes tietä. Tulivat vain Hennaan ja nostivat piipun paikalleen. Välipohjan reikää olivat vähän suurentaneet, mutta kaiken kaikkiaan homma sujui hämmästyttävän helposti. Ammattilaiset asialla.

Seuraavana päivänä takkamestari saapui viimeistelemään pinnat ja kiinnittämään luukut.

Takka ja piippu nököttävät nyt paikallaan, hienolta näyttävät. Lämmityskokeilu tehdään sitten vähän myöhemmin, kunhan rakennustarkastaja käy ensin tekemässä hormitarkastuksen😊

Mustio

Piippu kohti yläkertaa

Piippu kohti kattoa

Asiakaskokemuksen kehittäminen

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Nykymaailmassa ei riitä, että pelkästään perustuote on hyvä. Jos perustuotteeseen liitetään lisäpalveluja, pitää varmistaa, että kokonaisuus toimii. Miten se sitten voitaisiin varmistaa?

Asiakas ostaa ns. levyvalmiin talon. Sopimuksessa on suhteellisen selkeästi mainittu, mitä ei sisälly pakettiin, mutta kannattaisiko kuitenkin vaikkapa se kuistin ja talon yhdistävä jiiripelti hinnoitella mukaan? Kattoturvatuotteet ovatkin sitten oma lukunsa. Menimme siihen lankaan, että ajattelimme hyvän asian olevan se, että katto ja kattoturvatuotteet ovat samalta toimittajalta. Niitä on ”helppo” ostaa, mutta kun tulee asennuksen aika, niin mistään ei löydykään asentajaa. Varsinaiset asennusfirmat ovat niin täyteen bookattuja, että eivät ota uusia tilauksia lainkaan. Osa ei tietenkään koskaan vastaa edes kyselyymme. Loput asentavat mielellään, mutta pääsääntöisesti omia tuotteitaan eli kehottavat myymään tori.fi:ssa koko aiemmin hankitun varustuksen pois ja hankkimaan uudet tuotteet asennuksen kera. Onko tässä järkeä?

Olen nyt vuoden verran mietiskellyt, miksi talotoimittajien ei tarvitse huolehtia asiakaskokemuksesta ja asiakastyytyväisyydestä. Esim. pankista tai vakuutusyhtiöstä tai autoliikkeestä tulee jokaisen asioinnin jälkeen kysely palvelun laadusta ja asiointikokemuksesta. Tämä on toki välillä ärsyttävää, mutta vaikuttaisi siltä, että siellä puolella halutaan todella tietää, mitä asiakas on mieltä. Onko se niin, että kun useimmat kuitenkin rakentavan vain yhden talon elämänsä aikana, niin ei sillä niin väliä, onko kokemus positiivinen vai vähän huonompi. Tai sitten tilauksia  on niin paljon, että lisätöistä ei ole väliä.

Meidän projektissa myynti- ja suunnitteluvaihe oli ainoa, jossa pidettiin palavereja. Sen jälkeen ei mitään. Puhelinpalaverit riittäisivät oikein hyvin, voisi olla vaikka 15 minuutin palaveri joka viikko. Järjestäisin sen kokoonpanolla asiakas, projektipäällikkö, työpäällikkö ja työmaan mestari. Tämä olisi puolen vuoden kestoisella työmaalla kuuden tunnin panostus. Päivitettäisiin tilanne, missä ollaan menossa, mitä kysymyksiä puolin ja toisin on. Ei tarvitsisi häiritä mestaria kesken katon rajassa keikkumisen tai kesken toisen asiakkaan työmaata. Väitän voimakkaasti, että tämä helpottaisin muidenkin kuin vain asiakkaan elämää.

Dokumentit pitäisi ehdottomasti olla yhteisellä verkkolevyllä (tähän on olemassa jopa ilmaisia ratkaisuja). Pahimmillaan juuri kukaan ei ole selvillä, mitkä ovat viimeisimmät versiot ja missä ne ovat menossa. Ovatko arkkitehdin pöydällä, onko lähetetty sähköpostilla jonnekin vai onko lähetetty tulostukseen, onko tulostettu jo, ovatko postissa vai missä ovat? Erityisesti sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden on erittäin vaikea tietää, onko edessä oleva versio viimeisin vai ei. Sähköisessä systeemissä olisi myös kommentointi-/kysymys-/hyväksyntämahdollisuus. Statuksesta menisi sähköpostitieto asianomaiselle, mutta varsinaisia asioita ei tarvitsisi pyöritellä sähköpostissa.

Kun vielä jatketaan askel eteenpäin, niin tämä kaikki olisi tietysti myös mobiilisovelluksena, jotta todella vaikka sieltä katon rajasta tai asiakas junamatkalla voisi seurata tilanteen etenemistä. Suurimpia epätyytyväisyyden aiheuttajia on se, että asiakas ei tiedä, missä mennään. Ei kuulu vastausta, mutta ei kuulu myöskään mitään väliaikatietoa. Sovellus näyttäisi automaattisesti sen, että joku on käynyt lukemassa kysymyksesi ja on ottanut asian itselleen selvitettäväksi. Sovellus myös muistuttaisi asianomaista henkilöä, mikäli hän ei sovitussa aikaraamissa ole vastannut kysymykseen.

Edellä mainitut asiat eivät vaadi valtavia summia rahaa ja sen, minkä vaativat, yritys saa kyllä moninkertaisesti takaisin parantuneena asiakaskokemuksena ja tyytyväisyytenä. Olikohan se jotenkin niin, että hyvästä kokemuksesta kerrotana kolmelle kaverille, mutta huonosta ainakin kymmenelle.

En edellä olevalla tarkoita, että asiat olisivat menneet pahasti pieleen, mutta rakentajan elämä olisi voinut olla paljon helpompaakin😊

Keittiö ja kodinhoitohuone

Puustellin Miinus-mallisto on se syy, miksi Puustelli on valintamme keittiön, kodinhoitohuoneen ja wc-tilojen kalusteiden toimittajaksi.

Tässä ensin vähän myyntipuhetta:
”Miinus-keittiö on rakentunut ekologisesti ja 3R-periaatteen mukaisesti – Reduce, Reuse, Recycle. Jo alkuvaiheesa karsittiin kaikki ne materiaalit, jotka olivat sisäilmamittausten ja hiilijalanjälkilaskelmien perusteella välttämättömiä ympäristörasitusten vähentämiseksi. Rakenteita uudistettiin kalusteiden keventämiseksi ja ekologisemmin kuljetettaviksi.

Miinus-mallistoon valitut materiaalit ja puhtaat, myrkyttömät valmistusmenetelmät varmistavat sen, että keittiö on puhdas ja turvallinen jokapäiväisessä käytössä. Miinus-keittiö alittaa parhaimman sisäilmaluokituksen M1-raja-arvon jopa puolella. Miinus-keittiön materiaalit ovat kaikki uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä.”

Miinuksessa ei esimerkiksi välttämättä ole taustalevyjä lainkaan eikä myöskään joka välissä kaapistojen väliseiniä. Runkorakenne on aivan omanlaisensa ja purettavissa sekä uudelleen käytettävissä, jos sellaiselle olisi tarvetta. Eli materiaalia on käytetty huomattavasti perinteistä vähemmän ja käytetyt materiaalit puolestaan on valittu mahdollisimman vähäpäästöisistä vaihtoehdoista. Kuten Sadan vuoden talossa timpuri Dale sanoi Miinus-laatikkoon kurkistaessaan: olis edes lakattu! Ja varmaan vielä kirosana tuohon perään.

Kävimme katselemassa muidenkin paikkakuntien Puustelleissa, mutta varsinaiseen asiointiin päädyimme Lahdessa. Tomi Hämäläinen ja Maisa Nikkilä ovat palvelleet meitä erinomaisesti. Tomi kalusteasioissa ja Maisa lähinnä laattojen valinnassa. Keittiöstä taisin jo aiemmin kertoakin, että tärkeätä meille on riittävä tila, perustasoiset kodinkoneet ja aamiaiskaappi. Tämä niin sanottu aamiaiskaappi siksi, että paahtimet, keittimet, leivät ja teekannut eivät ole ripoteltuna pitkin keittiötä vaan yhdessä paikassa ovien takana. Miinuksen mallistossa ei ole varsinaista aamiaiskaappia, mutta luotamme, että Tomi osaa asiansa. Iso osa kaappien ovista on valkoisia, mutta mukana myös tummaa harmaata/mustaa (millaisena sen sitten kukin näkeekin). Iso saareke, joka toimii työtasona ja myös aamiaispöytänä. Uuni ja astianpesukone ovat perinteisillä korkeudella eli niitä varten saa edelleen kumartua.

Wc-kalusteiden vaihtoehtona oli Temal. Tämä siksi, että Järvenpää on Temalin kotikaupunki niin kuin on meidänkin ennen Hennaa ja Orimattilaa. Päädyimme lopulta kuitenkin Puustelliin, niin tulevat kaikki kiintokalusteet samasta paikasta. Se on varmasti helpompaa käytännön asioiden kannalta.

Keittiötämme kovasti odotellen!

Keittiö

Kodinhoitohuone

Ulkomaalaus - tehdäkö itse vai ei?

Ulkomaalauksen ajankohta piti olla elokuussa ja sinne sijoitimme kesälomammekin. Työmaa oli kuitenkin noin kuukauden etuajassa, joten maalaustakin pääsi tekemään jo heinäkuussa. Se oli alusta alkaen selvää, että pohjakäsittely on tehtävä mahdollisimman pian ja näin tapahtuikin. Mutta mitäpä sen jälkeen – nautitaanko helteistä vai hiotaanko telineillä?

Olimme (olin) jo aiemmin päätynyt maalivalinnassa Tikkurilan Vinhaan, jonka pitäisi soveltua hyvin myös hirsipinnalle. Sittemmin miehenikin on sopeutunut tähän valintaan, lähinnä kuultuaan tuttavilta ja ammattilaisilta useita positiivisia kommentteja Vinhasta ja sen kestävyydestä. Koemaalaukseen ostimme 3 pikkupurkkia, taisivat olla väreiltään Kullervo, Louhi ja Tapiola. Itse päädyimme Tapiolaan, vaikka myös kirkkaampi Louhi sai kannatusta. Louhi on sinänsä oikein nätti punainen, mutta Tapiola on lähempänä sitä, mitä alueen ja talon suunnitelmissa on haettu.

Millaisilta telineiltä maalaus onnistuu?

Pohjakäsittelyä varten vuokrasimme telineen, jolla olisi ylettynyt lähes harjalle saakka, mutta viimeinen kerros jätettiin kasaamatta ja käyttämättä, koska talkooporukasta ei löytynyt ketään vapaaehtoista kiikkumaan yläilmoihin. Jatkovarren avulla saatiin pitkät sivut käsiteltyä, päädyistä jäivät yläosat odottamaan aikoja parempia.

Säät olivat suotuisat, joten päätettiin edetä maalausvaiheeseen jo seuraavasta perjantaista alkaen. Eli henkilönostinta vuokraamaan. Lahden Rentalla oli hyvä ja ja joustava palvelu, joten päädyttiin kauppoihin. Kukahan siellä 10 m korkeudessa sitten kiikkuu.....? Henkilönostin saatiin perjantaina ja koekäyttö sujui hyvin. Seuraava päivä olikin sitten sateinen ja kun myös sunnuntaille ennustettiin sadetta, hävisi iloinen maalausmieli. Sunnuntain ennuste meni onneksi pieleen ja ahkeralla porukalla saatiin aikataulua kurottua umpeen. Meno olisi varmastikin ollut leppoisampaa, jos kesälomat olisivat osuneet tähän kohtaan, mutta nyt piti yhdistellä työt ja maalaukset ja sääennusteet ja kosteusprosentit yms.

Kenellä pää kestää?

Varmasti makuasia, mutta omalta osaltani maalaus onnistui suhteellisen hyvin henkilönostimen korista. Sen sijaan korkeammalta telineeltä maalatessa mukana olisi ollut turhaa jännitystä. Ei ne telineetkään minnekään kaadu, mutta jostain syystä epäilys oli olemassa. Luotan tekniikkaan enemmän kuin pelkkään alumiiniin😊 Veljeni oli auttamassa nostimen käytön alkuvaiheissa ja sittemmin veljenpoika otti roolin varsinaisena koneenkäyttäjänä ja kaikki menikin erinomaisesti. Yhtenä monista hellepäivistä nostimen moottori alkoi kuitenkin pätkiä. Soitettiin jopa Rentallekin asiasta, mutta ei asiasta sen kummempaa selvinnyt. Muutaman katkoksen jälkeen laite toimi taas hienosti urakan loppuun saakka. Alun sadepäivien jälkeen tämä oli ainoa isompi vastoinkäyminen koko aikana. Ellei sitten lasketa loppusuoralla tapahtunutta ampiaisen pistoa. Oli muuten ensimmäinen koko elämäni aikana. Selvisipä sekin, että en ole kovin allerginen tuollekaan asialle.

Työ oli rankka, erityisesti mainitsisin noin 50 ”räystäslaatikkoa”. Yhden laatikon maalaus vei jopa 20 minuuttia x 2 + pohjakäsittely vielä lisäksi. Nopeimmillaan saimme veljeni kanssa kehitettyä työtavat siten, että yhden laatikon maalus vei noin 6 minuuttia. Rankkuudesta huolimatta tekisimme tämän varmasti uudelleenkin, sillä lopputulos on oikein hyvä, jopa erittäin hyvä. Ja jos johonkin kohtaan ei ole tyytyväinen, niin ei voi syyttää juurikaan muita kuin itseään.

Isäntä maan pinnalla

Emäntä yläilmoissa

Ensimmäinen kierros menossa

Auringonpaisteessa

Sähkösuunnittelu

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Valaistuksesta puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin paljon. Talopaketin toimitukseen kuului mukaan ns. sähköjen perustaso, mutta alusta alkaen oli selvää, että se taso ei tule riittämään. Kutsuisin sitä perustason sijaan minimitasoksi. Kiitosta saa sähkösuunnittelijamme Tuomo Jäntti Tumastecilta (Honkarakenteen kumppani). Kävimme hänen kanssaan huone huoneelta läpi, mitä perustasoon kuuluu ja mitä tarpeita meillä olisi. Etukäteen oli ohjeistettu, että miettikää kalustukset yms. mahdollisimman valmiiksi, niin asiat pystyy huomioimaan myös sähköissä. Olimme ennen sähköpalaveria viettäneet ainakin parikymmentä tuntia pelkästään sähköjä miettien. Ja sitten vielä Tuomon kanssa puhelinpalaverissa kolmisen tuntia.

Emme käyttäneet erillistä valaistussuunnittelijaa vaan erinäisiä julkaisuja omatoimisesti tutkien yritimme päästä selville niin nykysuuntauksista kuin ennen kaikkea meille riittävästä valaistuksesta. Jos taloamme jotenkin luokittelisi, niin sanoisin, että siitä ei tule moderni vaan klassinen tai jopa jossain määrin perinteinen. Myös valaistuksen osalta ollaan enempi perinteisillä kuin modernilla linjoilla. Mutta valaistusta pitää olla kuitenkin riittävästi. Muistaakseni on niin, että 60 vuotias tarvitsee tavallisiin arjen askareihin peräti 5-6 kertaa enemmän valoa kuin 20 vuotias. Ero on aivan valtava.

Melkein pelkästään Kelvineillä saa itsensä sekaisin. Puhumattakaan ledeistä ja kuiduista jne. Meille ei tule yhtään upotettua valaisinta, mutta keittiön ja kodinhoitohuoneen yläkaappien alapintaan sekä portaisiin tulee sentään led-listat ja saunaankin vähän kuituvaloa. Muutoin mennään perinteisillä kattovalaisimilla. No on sentään varauduttu siihen, että niin halutessamme saamme helposti toteutettua epäsuoran valaistuksen keittiökaapistojen päälle.

Pistorasioiden ja tietotekniikkarasioiden riittävyys on pyritty varmistamaan edellä mainitulla kalusteiden sijoittelun miettimisellä. Pistorasioita ei ole mahdottoman paljon, mutta todennäköisesti riittävästi kuitenkin. Yläkerran aulaan tulee yksi valolla varustettu pistorasia – yöllä wc:hen mennessä ei tarvitse laittaa muita valoja päälle. Liukuovikaapistoihin tulee pistorasiat, jotta saadaan kaappien sisälle valaisimet. Muutamissa kohdissa myös pistorasioiden korkeuksia on mietitty erityisen tarkkaan – esim. hiustenkuivaus tai vastaava toiminta kun on helpompaa, jos pistorasia on korkeammalla kuin lähellä lattian rajaa. Myös aamiaiskaapin sisälle tulee valaistus.

Talon ulkovalaistuksessakin poiketaan tämän hetken muodista eli talossa ei tule olemaan valaisimia ulkoseinillä. Talon sisäänkäynti eli kuisti valaistaan kunnolla ja samoin piharakennuksen kulkupaikat, mutta muutoin ulkovalaistus toteutetaan pihavalaistuksella. Pääsemmehän nauttimaan myös katuvalaistuksesta, sillä lähin katuvalaisin on 1,5 metrin päässä piharakennuksen seinästä😊

Tuomo Jäntille kiitosta erityisesti siitä, että hän kertoi, mikä on järkevää ja mikä ei – hän uskalsi sanoa rohkeasti asiantuntevan mielipiteensä!

Asuntomessut 2018 Porissa

 

Viime vuonna Mikkelin asuntomessujen aikaan ajatuksemme oli vähitellen kääntymässä vapaa-ajan asunnon rakennuttamisesta talon rakennuttamiseen. Yksinkertaisempaa ja levollisempaa, kun ei ole kuin yksi paikka huolehdittavana – tämä oli suurin syy, miksi luovuimme mökkiajatuksista ja päädyimme Hennaan. Nyt Poriin suunnatessa tarkoituksena on katsella erityisesti niitä asioita, joihin omassa talossamme voimme vielä vaikuttaa eli lähinnä pintamateriaaleja ja pihoja. Laatat ja lattiamateriaalit olisi kiva löytää tässä piakkoin. Pihajuttuja ehtii sitten vielä miettiä syksyn ja talven aikana.

Viime vuonna pidimme erityisesti hirsitaloista, tutkimme tarkkaan niin Kontion, Mammuttikodin kuin Honkarakenteenkin kohteet. Kivitalot jätimme väliin kokonaan. Ei siksi, että kivitalo olisi huono, päinvastoin. Kaikkea vain ei voi kerralla saada😊 Porin asuntomessuilla on mukana vain yksi hirsitalo – Mammuttikoti. Honkarakenne on toki messuilla, mutta enemmänkin mökkikärjellä Harri Koskisen suunnittelemien Konttien kera.

Paluumatkalla voimme tyytyväisinä todeta, että oma talo on edelleen mieluinen, sen korvaajaa ei löytynyt. Ja hyvä näin, kovin mullistavia muutoksia ei enää tässä vaiheessa olisi järkevä tehdäkään.

Messutaloissa on paljon hienoja kattoterasseja ja myös keittiö & olohuone sijaitsee monesti yläkerrassa. Nämä molemmat asiat varmasti siksi, että maisemat ovat merkittävästä paremmat ylempää. Jokimaisema jää ykköskerroksen korkeudella aika lailla piiloon. Ensimmäinen messuviikonloppu oli suotuisa niin sään kuin kävijämääränkin osalta. Varsinaista ruuhkaa tai jonoa ei ollut kuin pariin taloon ja nekin jonot johtuivat siitä, että taloon kerrallaan pääsevien määrää säännösteltiin voimakkaasti.

Myös uudehkoihin termeihin törmäsimme asuntomessuilla; nimittäin muuntojoustavuus ja aistiesteettömyys. Muuntojoustavuus tarkoittanee arkikielellä muunneltavuutta ja joustavuutta. Aistiesteettömyyttä ei ole yhtä helppo selittää. Tässä tutkija Hanna Hannukaisen tiivistys asiasta: ”Aistiesteettömyys tarkoittaa tietynlaista rentoutumisen ja riittävän virikkeellisyyden tasapainoa. Aistiesteettömässä ympäristössä huomioidaan erityisesti aistit ja kaikki ylimääräiset aistiärsykkeet, kuten turhat hajut ja hajusteet, pyritään karsimaan.” Ja mikä ehkä jopa yllättävää: pyritään välttämään suuria, valkoisia pintoja.

Tässä muutamia kuvia messuilta. Mielenkiintoisin uutuustuote on Eslan potkukelkasta kehittämä keinutuoli. Se sopii sekä ulko- että sisäkäyttöön. Ei ole vielä myynnissä, mutta tulossa kovaa vauhtia.

 

Honkarakenteen messuosasto



Puustellin keittiö

Kesäkeittiö

Koko sisustus kierrätystuotteista

Potkukeinutuoli

Pyöräilyn tunnelmaa

Terassi 2. kerroksessa

Pystytys

Ensimmäisen pystytyspäivän ilta

Toisen pystytyspäivän ilta

Neljännen pystytyspäivän ilta

 

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Juhannuksen jälkeinen sunnuntai 24.6: tavaratoimituksia on saapunut puolentoista viikon ajan. Itsellämme oli vahva käsitys, että esim. ikkunat saapuivat aivan liian aikaisin, tämä käsitys kuitenkin osoittautui myöhemmin vääräksi😊 Hirsienkin piti saapua ennen juhannusta, alun perin jo tiistaina, mutta loppujen lopuksi hirret tulivat ulos Honkarakenteen Karstulan tehtaalta vasta ihan loppuviikosta. Perille Hennaan hirsitoimitus saapui kesken veljenpoikani sunnuntaisten rippijuhlien. Onneksi pystytysurakoitsija Pertti Sahi (Honkarakenteen kumppani) pääsi paikalle varmistamaan, että kuljettajalla oli selvät kuviot. Itse saavuimme paikalle ilta kahdeksalta, jolloin kuljettaja purki viimeisiä nippuja. Totesi lähtiessään, että jäi juhannussauna kokonaan väliin ja seuraava reissu on Äkäslompoloon. Sunnuntai-iltana tontilla ei ollut vielä merkkiäkään siitä, mitä tulevina päivinä tapahtuisi.

Maanantaina iltapäivästä saavuimme tontille odottavin mielin ja yllätys oli melkoinen, sillä taloa oli noussut jo useamman hirsikerroksen verran. Paikalla olivat myös Honkarakenteen kuvaajat, joten myöhemmin näemme pystytyksestä elävääkin kuvaa. https://youtu.be/tHWhvR8WuLE

Iltaan mennessä seinien korkeus oli ensimmäisen asuinkerroksen katon kohdalla. Parina seuraavana päivänä en päässyt käymään tontilla, mutta jo tiistai-iltana talo oli harjakorkeudessa ja kun torstaina menimme jätekeikalle, oli jo peltikattokin asennettu. Tämä taisi olla Sahin porukan hiljainen tavoitekin, koska perjantaille oli ennustettu sadetta. Perjantaina homma sitten jatkui ikkunoiden asennuksella. Eli ei ne ikkunatkaan ehtineet tontilla odotella kuin kahden viikon verran.

Pystytyksen vauhti on ollut uskomaton. Toki piakkoin tulee paljon niitä vaiheita, jolloin edistymistä ei niin hyvin huomaa. Sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa iloita näistä vauhdikkaista ensimmäisistä päivistä. Pystytysporukka jatkaa vielä ensi viikon ja sen jälkeen tekniikan puolen ihmiset pääsevät aloittamaan oman osuutensa.

Parasta talossa juuri tällä hetkellä on tuoreen puun tuoksu ja sileän hirren silkinhieno pinta. Talon mitat alkavat nyt hahmottua paremmin. Perustusvaiheessa näytti siltä, että joka suunnasta on ainakin metri lähtenyt pois, mutta nyt mitat ovat palautuneet suunnitellun mukaisiksi. Myös korkeutta talolla on yllin kyllin. Saapas nähdä, miten käy minun maalaushaaveille.....

Pihasuunnitelma

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Kysyin Honkarakenteen Tapio Ahlbladilta, tietäisikö hän hyvää pihasuunnittelijaa. Tapio suositteli Suunnittelu- ja Viherpalvelu Sirpa Pasasta. Aluksi viestittelimme Sirpan kanssa sähköpostilla; listasin hänelle muutamia toiveitamme. Kun tapasimme ja keskustelimme ensimmäisen kerran, oli hänellä jo ensimmäinen versio suunnitelmasta valmiina. Jo tämä versio oli erittäin mieluinen. Tapaamisessa juteltiin toiveistamme hiukan tarkemmin.

Kasvien osalta Sirpa päätyi perinteisiin, Suomessa hyvin menestyviin lajeihin. Esimerkkejä: pihasyreeni, kotipihlaja, mustakuusi, pilarikataja, kuutamohortensia. Lisäksi mustaherukka, punaherukka, karviainen, omenapuita.....tarhakurtturuusu, säleikkövilliviini.

Pihalle on suunniteltu myös patio/terassi, koska talon yhteydessä ei ole mitään muita kuin sisäänkäynnin avoin kuisti. Toivoimme myös hyötypuutarhaa ja sekin on suunnitelmassa huomioitu; lähinnä kasvulaatikoiden muodossa. Jossakin väliversiossa oli myös kasvihuone, mutta se ei lopulliseen versioon päätynyt. Nähtäväksi jää, miten sille sitten lopulta käy.

Itselläni ei ole koskaan ollut kompostoria, mutta sellainenkin pitänee jatkossa olla. Hämmästystä on herättänyt lähinnä se, että niitä pitääkin ehkä olla kolme kappaletta. Yksi kotitalouden biojätteelle, mutta kun siihen voikin laittaa vain tietyn määrän puutarhajätettä, niin siksi pitää olla oma kompostori puutarhajätteelle. Ja puutarhajätteelle vielä toinenkin kompostori, koska puutarhajäte kompostoituu pari vuotta. Tämä tosin voi olla kompostorimyyjän markkinointipuhetta, en ole tutkinut asiaa mistään muusta lähteestä😊

Pihasuunnitelmassa on myös peli-/leikkialue – jotta voitaisiin pelata sulkapalloa omalla pihalla. Ensivaikutelma tontista kuitenkin antoi ymmärtää, että se tuskin tulee toteumaan, koska tontilla ei ole kovinkaan paljon tasaista pintaa. Mutta perustusten ja täyttöjen valmistuttua näkymä onkin muuttunut sen verran, että sulkapallon peluu saattaa sittenkin onnistua.

Sirpa on kokenut suunnittelija (vaikkakaan pihoja hän ei ole suunnitellut vielä kovinkaan pitkään) ja se hänen työssään näkyikin. Hänen ansiotaan on, että piharakennuksen lyhennys tajuttiin tehdä ”ajoissa” eli ennen lupahakemusta ja Sirpa oli myös ainoa, joka suunnitteluvaiheessa esitti huolensa hulepainanteen korosta verrattuna talon korkoihin. Sittemmin talon korkoa nostettiin 30 cm, joten enää ei ole huolta tuosta hulepainanteen korostakaan.

Sirpalle kiitokset ja menestystä pihojen suunnitteluun!

Sirpan vinkkejä hirsitalon pihan suunnitteluun löydät myös Honkarakenteen sivustolta: http://bot.fi/2oxv

Maansiirtotyöt ja perustukset

Maansiirtotyöt aloitettiin 10.5.2018. Sitä ennen oli kaadettu puut, joka oli kaikkein helpoin homma, sillä puita ei tontilla ollut. Aloitettiin siis pintamaan poistolla. Orimattilan kaupunki avasi Hennan maankaatopaikan myös Hennan rakentajien käyttöön. Tämä on tosi hieno asia, sillä tuntuisi tosi turhalta ajattaa pintamaita parinkymmenen kilometrin päähän Orimattilaan tai Lahteen. Myös soraa ja sepeliä on saatavilla ihan naapurista Arto Teriaholta. Sekin on hienoa, että uusiakaan maa-aineksia ei tarvinnut ajeluttaa pitkien matkojen takaa.

Maansiirtotöistä en ole kantanut juurikaan huolta, sillä niistä on joutunut huolehtimaan jo ammatinvalinnankin puolesta veljeni. Ainakin yhdet yöunet oli menneet, kun hän mietti varasuunnitelmaa. Työtä olikin ennakoitua enemmän, joten mietitty varasuunnitelma tuli tarpeeseen. Nostan hattua maanrakennusalan ammattilaisille, sillä monen monta asiaa on heillä osattavana ja huolehdittavana. Onhan lisäksi kysymys todellä tärkeistä osa-alueista: esimerkiksi vesien ohjauksesta pois talolta ja talon viereltä ja tontilta sekä hyvän alustan luomisesta perustuksille ja siten koko talolle.

Tontti on peltoa ja erittäin savista sellaista. Pohjatutkimus teetettiin alkuvuodesta ja senkin perusteella saa porata aika syvälle ennen kuin kallio tulee vastaan. Ei siis mikään Suomessa keskimääräinen kolme metriä muuta maa-ainesta ja siitä lähtien kalliota.

Talon ja autokatoksen perustukset tehdään samalla, joten myös maansiirtotyöt tehtiin samalla kertaa. Pintamaata lähti pois ihan mukavia määriä ja soraa, mursketta ja sepeliä tuli tilalle vastaavasti.

Honkarakenteen kumppani Perustava ilmoitti tulevansa paikalle maanantaina 28.5.2018 ja näin myös tapahtui. Perustavahan on lähtöisin Orimattilasta, joten mukavahan se on, että nimenomaan Perustava oli asialla.

Tasan kuukauden kuluttua 9.6.2018 kaikki on perustusten ja maansiirtotöiden osalta viimeisen päälle valmiina. On testattu sadevesiviemärien ja viemärin toimivuudet. On viety roskat Pilleriin. Oikaistu tonttikeskuksen ovet. Tiivistetty ja siloteltu sepelit ja sorat. Ja viimeiseksi siirretty työmaakyltti omalle paikalleen. Paljon on opittu, mutta olisihan se ollut helpompaa, jos olisi osattu jo aiemmin. Sitten seuraavaa taloa tehdessä osataan😊 Viikon verran enää ja sitten alkaa hirsiseinät nousta.

Ylpeinä voimme katsoa, kuinka hyvälle pohjalle talomme rakentuu!

Pohjapiirustus

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Pohjapiirustus on pääpiirteissään Honkarakenteen Vista-mallista, mutta joitakin muutoksiakin toki tehtiin. Alakerrassa eteisen, teknisen tilan ja kodinhoitohuoneen muodostama kokonaisuus oli alusta alkaen kohdallaan. Erityisesti miellytti se, että tarvittaessa teknisen tilan kautta pääsee kodinhoitohuoneeseen eli tavallaan tekninen tila toimii myös ns. kuraeteisenä. Ainakin likaiset saappaat voi jättää sinne. Kodinhoitohuone on ruhtinaallisen kokoinen, mutta ei siitä oikein mistään kulmasta voinut senttejä poiskaan ottaa. Alakerran wc:tä pienennettiin ja sen myötä eteiseen jää tilaa ”penkille tai lipastolle” tai molemmille. Alakerran wc:hen tehdään suihkuvaraus valmiiksi, jotta on sitten joskus tarvittaessa helppo tehdä muutostyöt. Perustoiveita oli, että takka haluttaisiin ja keittiössä pitää olla hyvin tilaa. Niinpä ensimmäisten suunnitelmien jälkeen keittiötilaa muutettiin siten, että kaapistoseinää on enemmän – tosin sitä kaikkea ei tulla täyttämään kaapeilla, mutta siitä kerron erikseen keittiösuunnittelun osuudessa. Takka siirrettiin keittiöstä olohuoneen puolelle ja siten saadaan keittiöön mahtumaan sekä korkea pakastin että jääkaappi. Hennassa kun ei voi harrastaa sitä, että jopa 3 kertaa päivässä käytäisiin ruokakaupassa hakemassa jotakin, mikä on aiemmin unohtunut. Kaupungin keskustan tuntumassa asuessa tämä ei ole ollut yhtään mahdotonta.

Portaiden alle olen haaveillut sijoittavani ”lavitsan”, jossa voin ottaa päivätorkut tai oikaista selkääni askareiden lomassa.

Koska varsinaisia makuuhuoneita tarvitaan vain yksi, yläkertaan oli tulossa enemmän muutoksia. Toki pitää ottaa huomioon sekin, että jonakin päivänä talossa asuu joku muu ja heillä voi olla ihan erilaiset tarpeet kuin meillä. Joka tapauksessa meille tulee vain yksi makuuhuone, jonka yhteyteen iso vaatehuone. Toinen yläkerran huoneista on osittain avoin tila ja tarkoitettu vierastilaksi tai työtilaksi tai jumppatilaksi tai joksikin  muuksi. Alakerran olohuoneesta on osa avointa tilaa yläkerran kattoon saakka. Lisäksi yläkertaan tulee erillinen wc sekä sauna ja pesuhuone. Ehkä eniten kysymyksiä esitetään siitä, että miksi sauna yläkertaan ja että siitähän tulee mitä ilmeisemmin vesivahinko. Niin; kaikki tilat eivät mahdu alakertaan, jos se yläkertakin kuitenkin on olemassa. Ja jos vesivahinko tulee, niin sittenhän se ainakin on helpompi havaita kuin jos sauna ja pesuhuone olisivat alakerrassa😊

Näitä toiveitamme toteutti menestyksekkäästi Honkarakenteen arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén.

Piharakennus

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Kuten aiemmin kerroinkin, niin autokatoksen lopullinen malli ei ratkennut niin helposti kuin talon. Halusimme mukaan jonkinlaisen varastotilan ja autolle sekä polkupyörille katoksen. Rakennusoikeutta on 40 neliötä, mutta onneksemme vähintään 30%:sti avointa tilaa ei lasketa mukaan tuohon neliömäärään. Honkarakenteen Tuuli Petäjä-Sirén piirsi meille ensimmäiset ehdotukset, jotka jätettiin hetkeksi lepäämään. Tapaamisessa sitten esitimme omat vielä edenneet ajatuksemme ja niinpä Tuuli suunnitteli meille erittäin onnistuneen piharakennuksen. Autokatoksen, polkupyöräkatoksen (joka voi talvella toimia vaikkapa pyykinkuivatuspaikkana), jätekatoksen ja varaston lisäksi siinä on pieni kuisti, jonka nurkkauksessa voi säilyttää vaikka grillin.

Odotan piharakennusta melkein yhtä paljon kuin talon valmistumista. Näen silmissäni kuvan, jossa sateisena syyskuun päivänä istun kuistilla aivan kuin joskus lapsena vanhan punamultaisen aitan rappusella Hollolan Tennilässä.

Honkarakenne siis toimittaa meille autokatoksen kaikki tarvikkeet ja heidän kumppaninsa Perustava tekee perustukset.

Autokatoksen suunnittelu oli kaiken kaikkiaan paljon värikkäämpää kuin talon😊 Esimerkiksi palo-osastointi tuotti päänvaivaa. Koska rakennuksessa on varasto, pitää koko katososio palo-osastoida muusta rakennuksesta. Tätä asiaa kuulemma tulkitaan hyvin eri tavoin eri kunnissa. Orimattilassa nimenomaan näin, mutta esimerkiksi Oulussa aivan toisin. Vaikkakin omasta mielestämme rakennusmääräykset hyvin yksiselitteisesti sanovat, että autokatos pitää osastoida muusta rakennuksesta. Suojaetäisyydet muihin rakennuksiin ja naapureihin täyttyvät, joten sen takia palo-osastointia ei tässä tapauksessa tarvita.

Vielä ihan viittä vaille ennen lupahakemusta rakennusta lyhennettiin puolella metrillä, koska muutoin routaeristeet eivät olisi mahtuneet oman tontin puolelle. Olimme sokeasti vain katsoneet, että rakennus kyllä mahtuu, mutta eipä sekään ollut niin yksinkertaista. Onneksi tuo puolen metrin lyhennys ei ollut kriittinen. Varasto toki tämän myötä pieneni, mutta siitä jää kuitenkin ihan riittävän kokoinen.

Yllä olevassa kuvassa rakennus on kuvattuna pihan suunnasta. Vasemmalla on pyöräkatos ja sen takana autokatos. Oikealla puolestaan kuisti ja sen takana varasto.

Talon suunnittelu

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Ulkoa talomme tulee näyttämään tällaiselta. Malli perustuu hyvin pitkälti Honkarakenteen Vista-malliin, josta Honkarakenteen arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén muokkasi omien tarpeidemme ja toiveidemme mukaisen. Honkarakenteeseen tutustuimme syvemmin syyskuussa Karstulassa tehdastapahtumassa ja seuraavan kerran lokakuussa Tuusulan näyttelyalueen avajaistapahtumassa. Tuusulassa tapasimme myös Honka-myynnin Tapio Ahlbladin, jonka kanssa olemme sittemmin tehneet kauppoja kuin myös ratkoneet monia muitakin asioita.

Talosta tulee tosiaan tummanpunainen, ns. falunpunainen eli punamullanpunainen. Emme olleet varmoja, meneekö tämä rakennusvalvonnassa läpi, koska kaavassa on määritelty värit tummiksi ja maanläheisiksi. Eli varmastikin paljon mustaa, tummaa harmaata ja ehkä tummaa ruskeata tulee alueella olemaan. Mutta läpi siis meni. Katto ja muut peltiosat tummaa harmaata ja tuo sisäänkäynnin kehys eli kuisti luonnoväristä puuta. Hennaan suositellaan 2- tai jopa 2,5 kerroksisia taloja. Yksikerroksinenkin on mahdollinen, mutta silloin pitäisi olla ainakin käyttöullakko. Harjan suunta, kattokaltevuus ja katon malli ovat määriteltyjä. Myös ikkunoiden maksimikoko eli %-osuus koko seinäalasta on määritelty. Ei myöskään sallita julkisivun väristä merkittävästi poikkeavia ikkunanpuitteita tai nurkkalautoja.

Olimme aika paljon tutkineet erilaisia malleja ja Honkarakenteella on esim. Savu-malli, joka miellytti meitä, mutta loppujen lopuksi Vista vei voiton. Vistassa oli jo valmiiksi hyvä kokonaisuus eteisen, teknisen tilan ja kodinhoitohuoneen osalta. Keittiötä vähän suurennettiin ja yläkerrasta vähennettiin huoneita. Näin pääpiirteissään. Tuuli Petäjä-Sirén sitten toi ammattitaidollaan mukaan ratkaisuja, joita itse emme olleet osanneet ajatellakaan. Talon osalta palaset loksahtivat paikallaan nopeasti ja helposti. Piharakennusta jumpattiin huomattavasti pidempään, mutta kerron siitä sitten toisella kertaa. Ylemmässä kuvassa päädyn ainoa ikkuna on kodinhoitohuoneeseen, kyseinen pääty kun on naapuriin päin. Eli isommat ikkunat on keskitetty toisiin suuntiin kuin aivan lähinaapureihin. Alemmassa kuvassa puolestaan pääty on pellolle päin ja pitkä sivu naapurikadun talojen suuntaan.

Henna ja juna-aema

Sunnuntaina 10.12.2017 avattiin Hennan juna-asema. Tämä Kerberoksen piirros julkaisiin Etelä-Suomen Sanomissa avajaisjuhlan jälkimainingeissa. Ja viestihän on selvä: jokainen omakotiasuja tarvitsee oman juna-aseman😊 

Siinä tiivistyy asia, joka tonttia etsiessä mahtui meillä kolmen ensimmäisen kriteerin joukkoon. Eli hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä Helsinkiin että Lahteen ovat meille erittäin tärkeä asia. Yksi auto perheessä pitää riittää jatkossakin ja jos perheenjäsenten työpaikat ovat 100 km:n etäisyydellä toisistaan, niin juna on mitä mainioin vaihtoehto. Toisekseen maaseutuympäristö houkutteli. Eihän toki 10-15000 asukkaan kaupunginosaa voi ihan puhtaalla sydämellä maaseuduksi kutsua, mutta ainakin ympäristöstä löytyy maaseutua ja luontoa. Sitä paitsi 10000 asukkaan ”keräämisessä” vierähtää vielä muutama tovi. Kolmantena houkuttelevana asiana nostaisin esille Hennan ekologiset ja osittain myös yhteisölliset tavoitteet. Aurinkosähkö, maalämpö, yksityisautoilun vähentäminen, pyöräilymahdollisuudet, luonnossa retkeily......viherpeukalo en ole, mutta voisipa sitä jotain pientä omalla pienellä pihalla kasvattaakin. Tai jos saadaan Hennaan joskus viljelypalstoja, niin siellä sitten vaikkapa perunaa. 

Toivottavasti Hennaan löytyy jo heti alkumetreillä talonmiespalvelua tarjoava taho, jolta voisi ostaa vaikkapa lumenluontipalvelua, pientä nikkarointia tai ruohonleikkuuta. Myös kauppakassipalvelu tai vastaava olisi erittäin tervetullut. Hennaan kaupan tai edes kioskin saamiseen menee varmasti useita vuosia. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska myös asukkaiden pitäisi pystyä sitoutumaan siihen, että jos palveluja on, niin niitä myös käytetään. Mutta keskitytään tässä vaiheessa siihen, että Minttukujan tonteilla alkaisi tapahtua liikehdintää vuoden 2018 aikana ja seuraavienkin tonttien kysyntä olisi vilkasta. Ja että ensimmäisten rivi-/kerrostalojenkin rakentaminen pääsisi alkuun.

Omalta osaltamme ennen juna-aseman avaamista ehti tapahtua elokuun alun tonttivaraus ja siitä tonttikauppojen tekeminen Orimattilan kaupungintalolla lokakuun alkupuolella. Tonttikauppojen jälkeen alkoi aktiivisemmin talovaihtoehtojen kartoitus, mutta niistä asioista lisää seuraavissa julkaisuissa.