Pystytys

Ensimmäisen pystytyspäivän ilta

Toisen pystytyspäivän ilta

Neljännen pystytyspäivän ilta

 

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Juhannuksen jälkeinen sunnuntai 24.6: tavaratoimituksia on saapunut puolentoista viikon ajan. Itsellämme oli vahva käsitys, että esim. ikkunat saapuivat aivan liian aikaisin, tämä käsitys kuitenkin osoittautui myöhemmin vääräksi😊 Hirsienkin piti saapua ennen juhannusta, alun perin jo tiistaina, mutta loppujen lopuksi hirret tulivat ulos Honkarakenteen Karstulan tehtaalta vasta ihan loppuviikosta. Perille Hennaan hirsitoimitus saapui kesken veljenpoikani sunnuntaisten rippijuhlien. Onneksi pystytysurakoitsija Pertti Sahi (Honkarakenteen kumppani) pääsi paikalle varmistamaan, että kuljettajalla oli selvät kuviot. Itse saavuimme paikalle ilta kahdeksalta, jolloin kuljettaja purki viimeisiä nippuja. Totesi lähtiessään, että jäi juhannussauna kokonaan väliin ja seuraava reissu on Äkäslompoloon. Sunnuntai-iltana tontilla ei ollut vielä merkkiäkään siitä, mitä tulevina päivinä tapahtuisi.

Maanantaina iltapäivästä saavuimme tontille odottavin mielin ja yllätys oli melkoinen, sillä taloa oli noussut jo useamman hirsikerroksen verran. Paikalla olivat myös Honkarakenteen kuvaajat, joten myöhemmin näemme pystytyksestä elävääkin kuvaa. https://youtu.be/tHWhvR8WuLE

Iltaan mennessä seinien korkeus oli ensimmäisen asuinkerroksen katon kohdalla. Parina seuraavana päivänä en päässyt käymään tontilla, mutta jo tiistai-iltana talo oli harjakorkeudessa ja kun torstaina menimme jätekeikalle, oli jo peltikattokin asennettu. Tämä taisi olla Sahin porukan hiljainen tavoitekin, koska perjantaille oli ennustettu sadetta. Perjantaina homma sitten jatkui ikkunoiden asennuksella. Eli ei ne ikkunatkaan ehtineet tontilla odotella kuin kahden viikon verran.

Pystytyksen vauhti on ollut uskomaton. Toki piakkoin tulee paljon niitä vaiheita, jolloin edistymistä ei niin hyvin huomaa. Sitäkin suuremmalla syyllä kannattaa iloita näistä vauhdikkaista ensimmäisistä päivistä. Pystytysporukka jatkaa vielä ensi viikon ja sen jälkeen tekniikan puolen ihmiset pääsevät aloittamaan oman osuutensa.

Parasta talossa juuri tällä hetkellä on tuoreen puun tuoksu ja sileän hirren silkinhieno pinta. Talon mitat alkavat nyt hahmottua paremmin. Perustusvaiheessa näytti siltä, että joka suunnasta on ainakin metri lähtenyt pois, mutta nyt mitat ovat palautuneet suunnitellun mukaisiksi. Myös korkeutta talolla on yllin kyllin. Saapas nähdä, miten käy minun maalaushaaveille.....

Pihasuunnitelma

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Kysyin Honkarakenteen Tapio Ahlbladilta, tietäisikö hän hyvää pihasuunnittelijaa. Tapio suositteli Suunnittelu- ja Viherpalvelu Sirpa Pasasta. Aluksi viestittelimme Sirpan kanssa sähköpostilla; listasin hänelle muutamia toiveitamme. Kun tapasimme ja keskustelimme ensimmäisen kerran, oli hänellä jo ensimmäinen versio suunnitelmasta valmiina. Jo tämä versio oli erittäin mieluinen. Tapaamisessa juteltiin toiveistamme hiukan tarkemmin.

Kasvien osalta Sirpa päätyi perinteisiin, Suomessa hyvin menestyviin lajeihin. Esimerkkejä: pihasyreeni, kotipihlaja, mustakuusi, pilarikataja, kuutamohortensia. Lisäksi mustaherukka, punaherukka, karviainen, omenapuita.....tarhakurtturuusu, säleikkövilliviini.

Pihalle on suunniteltu myös patio/terassi, koska talon yhteydessä ei ole mitään muita kuin sisäänkäynnin avoin kuisti. Toivoimme myös hyötypuutarhaa ja sekin on suunnitelmassa huomioitu; lähinnä kasvulaatikoiden muodossa. Jossakin väliversiossa oli myös kasvihuone, mutta se ei lopulliseen versioon päätynyt. Nähtäväksi jää, miten sille sitten lopulta käy.

Itselläni ei ole koskaan ollut kompostoria, mutta sellainenkin pitänee jatkossa olla. Hämmästystä on herättänyt lähinnä se, että niitä pitääkin ehkä olla kolme kappaletta. Yksi kotitalouden biojätteelle, mutta kun siihen voikin laittaa vain tietyn määrän puutarhajätettä, niin siksi pitää olla oma kompostori puutarhajätteelle. Ja puutarhajätteelle vielä toinenkin kompostori, koska puutarhajäte kompostoituu pari vuotta. Tämä tosin voi olla kompostorimyyjän markkinointipuhetta, en ole tutkinut asiaa mistään muusta lähteestä😊

Pihasuunnitelmassa on myös peli-/leikkialue – jotta voitaisiin pelata sulkapalloa omalla pihalla. Ensivaikutelma tontista kuitenkin antoi ymmärtää, että se tuskin tulee toteumaan, koska tontilla ei ole kovinkaan paljon tasaista pintaa. Mutta perustusten ja täyttöjen valmistuttua näkymä onkin muuttunut sen verran, että sulkapallon peluu saattaa sittenkin onnistua.

Sirpa on kokenut suunnittelija (vaikkakaan pihoja hän ei ole suunnitellut vielä kovinkaan pitkään) ja se hänen työssään näkyikin. Hänen ansiotaan on, että piharakennuksen lyhennys tajuttiin tehdä ”ajoissa” eli ennen lupahakemusta ja Sirpa oli myös ainoa, joka suunnitteluvaiheessa esitti huolensa hulepainanteen korosta verrattuna talon korkoihin. Sittemmin talon korkoa nostettiin 30 cm, joten enää ei ole huolta tuosta hulepainanteen korostakaan.

Sirpalle kiitokset ja menestystä pihojen suunnitteluun!

Sirpan vinkkejä hirsitalon pihan suunnitteluun löydät myös Honkarakenteen sivustolta: http://bot.fi/2oxv

Maansiirtotyöt ja perustukset

Maansiirtotyöt aloitettiin 10.5.2018. Sitä ennen oli kaadettu puut, joka oli kaikkein helpoin homma, sillä puita ei tontilla ollut. Aloitettiin siis pintamaan poistolla. Orimattilan kaupunki avasi Hennan maankaatopaikan myös Hennan rakentajien käyttöön. Tämä on tosi hieno asia, sillä tuntuisi tosi turhalta ajattaa pintamaita parinkymmenen kilometrin päähän Orimattilaan tai Lahteen. Myös soraa ja sepeliä on saatavilla ihan naapurista Arto Teriaholta. Sekin on hienoa, että uusiakaan maa-aineksia ei tarvinnut ajeluttaa pitkien matkojen takaa.

Maansiirtotöistä en ole kantanut juurikaan huolta, sillä niistä on joutunut huolehtimaan jo ammatinvalinnankin puolesta veljeni. Ainakin yhdet yöunet oli menneet, kun hän mietti varasuunnitelmaa. Työtä olikin ennakoitua enemmän, joten mietitty varasuunnitelma tuli tarpeeseen. Nostan hattua maanrakennusalan ammattilaisille, sillä monen monta asiaa on heillä osattavana ja huolehdittavana. Onhan lisäksi kysymys todellä tärkeistä osa-alueista: esimerkiksi vesien ohjauksesta pois talolta ja talon viereltä ja tontilta sekä hyvän alustan luomisesta perustuksille ja siten koko talolle.

Tontti on peltoa ja erittäin savista sellaista. Pohjatutkimus teetettiin alkuvuodesta ja senkin perusteella saa porata aika syvälle ennen kuin kallio tulee vastaan. Ei siis mikään Suomessa keskimääräinen kolme metriä muuta maa-ainesta ja siitä lähtien kalliota.

Talon ja autokatoksen perustukset tehdään samalla, joten myös maansiirtotyöt tehtiin samalla kertaa. Pintamaata lähti pois ihan mukavia määriä ja soraa, mursketta ja sepeliä tuli tilalle vastaavasti.

Honkarakenteen kumppani Perustava ilmoitti tulevansa paikalle maanantaina 28.5.2018 ja näin myös tapahtui. Perustavahan on lähtöisin Orimattilasta, joten mukavahan se on, että nimenomaan Perustava oli asialla.

Tasan kuukauden kuluttua 9.6.2018 kaikki on perustusten ja maansiirtotöiden osalta viimeisen päälle valmiina. On testattu sadevesiviemärien ja viemärin toimivuudet. On viety roskat Pilleriin. Oikaistu tonttikeskuksen ovet. Tiivistetty ja siloteltu sepelit ja sorat. Ja viimeiseksi siirretty työmaakyltti omalle paikalleen. Paljon on opittu, mutta olisihan se ollut helpompaa, jos olisi osattu jo aiemmin. Sitten seuraavaa taloa tehdessä osataan😊 Viikon verran enää ja sitten alkaa hirsiseinät nousta.

Ylpeinä voimme katsoa, kuinka hyvälle pohjalle talomme rakentuu!

Pohjapiirustus

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Pohjapiirustus on pääpiirteissään Honkarakenteen Vista-mallista, mutta joitakin muutoksiakin toki tehtiin. Alakerrassa eteisen, teknisen tilan ja kodinhoitohuoneen muodostama kokonaisuus oli alusta alkaen kohdallaan. Erityisesti miellytti se, että tarvittaessa teknisen tilan kautta pääsee kodinhoitohuoneeseen eli tavallaan tekninen tila toimii myös ns. kuraeteisenä. Ainakin likaiset saappaat voi jättää sinne. Kodinhoitohuone on ruhtinaallisen kokoinen, mutta ei siitä oikein mistään kulmasta voinut senttejä poiskaan ottaa. Alakerran wc:tä pienennettiin ja sen myötä eteiseen jää tilaa ”penkille tai lipastolle” tai molemmille. Alakerran wc:hen tehdään suihkuvaraus valmiiksi, jotta on sitten joskus tarvittaessa helppo tehdä muutostyöt. Perustoiveita oli, että takka haluttaisiin ja keittiössä pitää olla hyvin tilaa. Niinpä ensimmäisten suunnitelmien jälkeen keittiötilaa muutettiin siten, että kaapistoseinää on enemmän – tosin sitä kaikkea ei tulla täyttämään kaapeilla, mutta siitä kerron erikseen keittiösuunnittelun osuudessa. Takka siirrettiin keittiöstä olohuoneen puolelle ja siten saadaan keittiöön mahtumaan sekä korkea pakastin että jääkaappi. Hennassa kun ei voi harrastaa sitä, että jopa 3 kertaa päivässä käytäisiin ruokakaupassa hakemassa jotakin, mikä on aiemmin unohtunut. Kaupungin keskustan tuntumassa asuessa tämä ei ole ollut yhtään mahdotonta.

Portaiden alle olen haaveillut sijoittavani ”lavitsan”, jossa voin ottaa päivätorkut tai oikaista selkääni askareiden lomassa.

Koska varsinaisia makuuhuoneita tarvitaan vain yksi, yläkertaan oli tulossa enemmän muutoksia. Toki pitää ottaa huomioon sekin, että jonakin päivänä talossa asuu joku muu ja heillä voi olla ihan erilaiset tarpeet kuin meillä. Joka tapauksessa meille tulee vain yksi makuuhuone, jonka yhteyteen iso vaatehuone. Toinen yläkerran huoneista on osittain avoin tila ja tarkoitettu vierastilaksi tai työtilaksi tai jumppatilaksi tai joksikin  muuksi. Alakerran olohuoneesta on osa avointa tilaa yläkerran kattoon saakka. Lisäksi yläkertaan tulee erillinen wc sekä sauna ja pesuhuone. Ehkä eniten kysymyksiä esitetään siitä, että miksi sauna yläkertaan ja että siitähän tulee mitä ilmeisemmin vesivahinko. Niin; kaikki tilat eivät mahdu alakertaan, jos se yläkertakin kuitenkin on olemassa. Ja jos vesivahinko tulee, niin sittenhän se ainakin on helpompi havaita kuin jos sauna ja pesuhuone olisivat alakerrassa😊

Näitä toiveitamme toteutti menestyksekkäästi Honkarakenteen arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén.

Piharakennus

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Kuten aiemmin kerroinkin, niin autokatoksen lopullinen malli ei ratkennut niin helposti kuin talon. Halusimme mukaan jonkinlaisen varastotilan ja autolle sekä polkupyörille katoksen. Rakennusoikeutta on 40 neliötä, mutta onneksemme vähintään 30%:sti avointa tilaa ei lasketa mukaan tuohon neliömäärään. Honkarakenteen Tuuli Petäjä-Sirén piirsi meille ensimmäiset ehdotukset, jotka jätettiin hetkeksi lepäämään. Tapaamisessa sitten esitimme omat vielä edenneet ajatuksemme ja niinpä Tuuli suunnitteli meille erittäin onnistuneen piharakennuksen. Autokatoksen, polkupyöräkatoksen (joka voi talvella toimia vaikkapa pyykinkuivatuspaikkana), jätekatoksen ja varaston lisäksi siinä on pieni kuisti, jonka nurkkauksessa voi säilyttää vaikka grillin.

Odotan piharakennusta melkein yhtä paljon kuin talon valmistumista. Näen silmissäni kuvan, jossa sateisena syyskuun päivänä istun kuistilla aivan kuin joskus lapsena vanhan punamultaisen aitan rappusella Hollolan Tennilässä.

Honkarakenne siis toimittaa meille autokatoksen kaikki tarvikkeet ja heidän kumppaninsa Perustava tekee perustukset.

Autokatoksen suunnittelu oli kaiken kaikkiaan paljon värikkäämpää kuin talon😊 Esimerkiksi palo-osastointi tuotti päänvaivaa. Koska rakennuksessa on varasto, pitää koko katososio palo-osastoida muusta rakennuksesta. Tätä asiaa kuulemma tulkitaan hyvin eri tavoin eri kunnissa. Orimattilassa nimenomaan näin, mutta esimerkiksi Oulussa aivan toisin. Vaikkakin omasta mielestämme rakennusmääräykset hyvin yksiselitteisesti sanovat, että autokatos pitää osastoida muusta rakennuksesta. Suojaetäisyydet muihin rakennuksiin ja naapureihin täyttyvät, joten sen takia palo-osastointia ei tässä tapauksessa tarvita.

Vielä ihan viittä vaille ennen lupahakemusta rakennusta lyhennettiin puolella metrillä, koska muutoin routaeristeet eivät olisi mahtuneet oman tontin puolelle. Olimme sokeasti vain katsoneet, että rakennus kyllä mahtuu, mutta eipä sekään ollut niin yksinkertaista. Onneksi tuo puolen metrin lyhennys ei ollut kriittinen. Varasto toki tämän myötä pieneni, mutta siitä jää kuitenkin ihan riittävän kokoinen.

Yllä olevassa kuvassa rakennus on kuvattuna pihan suunnasta. Vasemmalla on pyöräkatos ja sen takana autokatos. Oikealla puolestaan kuisti ja sen takana varasto.

Talon suunnittelu

*Kaupallinen yhteistyö Honkarakenteen kanssa

Ulkoa talomme tulee näyttämään tällaiselta. Malli perustuu hyvin pitkälti Honkarakenteen Vista-malliin, josta Honkarakenteen arkkitehti Tuuli Petäjä-Sirén muokkasi omien tarpeidemme ja toiveidemme mukaisen. Honkarakenteeseen tutustuimme syvemmin syyskuussa Karstulassa tehdastapahtumassa ja seuraavan kerran lokakuussa Tuusulan näyttelyalueen avajaistapahtumassa. Tuusulassa tapasimme myös Honka-myynnin Tapio Ahlbladin, jonka kanssa olemme sittemmin tehneet kauppoja kuin myös ratkoneet monia muitakin asioita.

Talosta tulee tosiaan tummanpunainen, ns. falunpunainen eli punamullanpunainen. Emme olleet varmoja, meneekö tämä rakennusvalvonnassa läpi, koska kaavassa on määritelty värit tummiksi ja maanläheisiksi. Eli varmastikin paljon mustaa, tummaa harmaata ja ehkä tummaa ruskeata tulee alueella olemaan. Mutta läpi siis meni. Katto ja muut peltiosat tummaa harmaata ja tuo sisäänkäynnin kehys eli kuisti luonnoväristä puuta. Hennaan suositellaan 2- tai jopa 2,5 kerroksisia taloja. Yksikerroksinenkin on mahdollinen, mutta silloin pitäisi olla ainakin käyttöullakko. Harjan suunta, kattokaltevuus ja katon malli ovat määriteltyjä. Myös ikkunoiden maksimikoko eli %-osuus koko seinäalasta on määritelty. Ei myöskään sallita julkisivun väristä merkittävästi poikkeavia ikkunanpuitteita tai nurkkalautoja.

Olimme aika paljon tutkineet erilaisia malleja ja Honkarakenteella on esim. Savu-malli, joka miellytti meitä, mutta loppujen lopuksi Vista vei voiton. Vistassa oli jo valmiiksi hyvä kokonaisuus eteisen, teknisen tilan ja kodinhoitohuoneen osalta. Keittiötä vähän suurennettiin ja yläkerrasta vähennettiin huoneita. Näin pääpiirteissään. Tuuli Petäjä-Sirén sitten toi ammattitaidollaan mukaan ratkaisuja, joita itse emme olleet osanneet ajatellakaan. Talon osalta palaset loksahtivat paikallaan nopeasti ja helposti. Piharakennusta jumpattiin huomattavasti pidempään, mutta kerron siitä sitten toisella kertaa. Ylemmässä kuvassa päädyn ainoa ikkuna on kodinhoitohuoneeseen, kyseinen pääty kun on naapuriin päin. Eli isommat ikkunat on keskitetty toisiin suuntiin kuin aivan lähinaapureihin. Alemmassa kuvassa puolestaan pääty on pellolle päin ja pitkä sivu naapurikadun talojen suuntaan.

Henna ja juna-aema

Sunnuntaina 10.12.2017 avattiin Hennan juna-asema. Tämä Kerberoksen piirros julkaisiin Etelä-Suomen Sanomissa avajaisjuhlan jälkimainingeissa. Ja viestihän on selvä: jokainen omakotiasuja tarvitsee oman juna-aseman😊 

Siinä tiivistyy asia, joka tonttia etsiessä mahtui meillä kolmen ensimmäisen kriteerin joukkoon. Eli hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä Helsinkiin että Lahteen ovat meille erittäin tärkeä asia. Yksi auto perheessä pitää riittää jatkossakin ja jos perheenjäsenten työpaikat ovat 100 km:n etäisyydellä toisistaan, niin juna on mitä mainioin vaihtoehto. Toisekseen maaseutuympäristö houkutteli. Eihän toki 10-15000 asukkaan kaupunginosaa voi ihan puhtaalla sydämellä maaseuduksi kutsua, mutta ainakin ympäristöstä löytyy maaseutua ja luontoa. Sitä paitsi 10000 asukkaan ”keräämisessä” vierähtää vielä muutama tovi. Kolmantena houkuttelevana asiana nostaisin esille Hennan ekologiset ja osittain myös yhteisölliset tavoitteet. Aurinkosähkö, maalämpö, yksityisautoilun vähentäminen, pyöräilymahdollisuudet, luonnossa retkeily......viherpeukalo en ole, mutta voisipa sitä jotain pientä omalla pienellä pihalla kasvattaakin. Tai jos saadaan Hennaan joskus viljelypalstoja, niin siellä sitten vaikkapa perunaa. 

Toivottavasti Hennaan löytyy jo heti alkumetreillä talonmiespalvelua tarjoava taho, jolta voisi ostaa vaikkapa lumenluontipalvelua, pientä nikkarointia tai ruohonleikkuuta. Myös kauppakassipalvelu tai vastaava olisi erittäin tervetullut. Hennaan kaupan tai edes kioskin saamiseen menee varmasti useita vuosia. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska myös asukkaiden pitäisi pystyä sitoutumaan siihen, että jos palveluja on, niin niitä myös käytetään. Mutta keskitytään tässä vaiheessa siihen, että Minttukujan tonteilla alkaisi tapahtua liikehdintää vuoden 2018 aikana ja seuraavienkin tonttien kysyntä olisi vilkasta. Ja että ensimmäisten rivi-/kerrostalojenkin rakentaminen pääsisi alkuun.

Omalta osaltamme ennen juna-aseman avaamista ehti tapahtua elokuun alun tonttivaraus ja siitä tonttikauppojen tekeminen Orimattilan kaupungintalolla lokakuun alkupuolella. Tonttikauppojen jälkeen alkoi aktiivisemmin talovaihtoehtojen kartoitus, mutta niistä asioista lisää seuraavissa julkaisuissa.